En oikein osaa muotoilla tätä otsikkoa, mutta mielessäni on virinnyt kiinnostus tarkastella lähemmin kirkkomaalausten ornamentiikkaa, sillä sillä tuntuu olevan iso osa kirkkojen koristelussa. Näin on ehkä jossakin mielessä ollut asian laita jo keskiajalla, mutta minusta näyttää, että suurvalta-ajalla barokille ominainen runsas koristeaiheiden määrä suorastaan räjähtää käsistä. Olen pähkäillyt voisinko soveltaa esimerkiksi Alois Rieglin teorioita tähän.
Kun ajattelemme vaikka Elimäen kirkkoa, on siellä merkittävä määrä koristemaalausta kuva-aiheiden ympärillä. Seinäpintojen alaosia on koristanut draperia-maalaus. Ikkunoiden ja ovien ympärillä on ollut, mielestäni, Tornion kirkossa puusta veistettyjen koristeiden kaltaiset maalauskoristelut. Apostoleita esittävien kuva-aiheiden ympärillä on pylväät, jotka tässä luokittelisin myös koristeaiheiden joukkoon. Draperiamaalauksen ja apostolimaalausten välissä on kulkenut vaakasuora, friisimaalaukseksi luonnehdittava koristemaalausosio.
Lisäki luonnollisestikin 1600-luvun alttarilaite on koristeltu veistoskuvioin, samoin kuoriaita ja saarnastuoli. Elimäen saarnatuolin kuvapeileissäkin on poikkeuksellisesta koristekuvio, akanthus-lehti eikä apostoleja kuten tyypillisemmin on asian laita. Apostoleita sen sijaan näyttäisi löytyvän veistoksina saarnatuolin katoksesta.
Olen miettinyt miksi kirkossa ei ole lahjoittajien muotokuvia - kuten Fabian Wrede. Viljanen tosin pohtii, olisiko apostoli Johannesta mahdollisesti esittävä maalaus samalla myös muotokuva Fabian Wredestä.
Lisäksi olen ihmetellyt miksi urkulehterin kaiteeseen ei ole tehty maalauksia. Tämäkin asia pitää vielä tarkistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti