Tarkoituksena on tarkastella Elimäen jo varsin vanhassa, 1600-luvulla rakennetussa mutta edelleen käytössä olevassa ristipuukirkossa olevia fragmentaarisia seinämaalauksia. Tarkoituksena on selvittää niiden tyylillisiä esikuvia ja myös ymmärtää, miksi Elimäen kirkon seiniin vuonna 1679 teetettiin juuri tämänkaltainen kuvasarja.
Maalaukset ovat aiemmin peittäneet ilmeisesti kaikki kirkon seinät. Myös kattoholvi on mahdollisesti ollut maalattu, ainakin osittain. Maalauksista suurin osa on kuitenkin 1800-luvun lopulla maalattu peittoon. Osa niistä peittyi jo 1700-luvun lopulla uusien rakenteiden alle, kun kirkkoon rakennettiin lisätilan tarpeessa sivulehterit.
Maalaukset on toteutettu grisaille-tekniikalla. Tämä tarkoittaa, että maalaukset ovat kokonaan totetutettu mustan eri sävyillä, eli niin sanotulla harmaasävytekniikalla. Mitään muita värejä ei ole siis käytetty. Maalausten tekniikka on liimamaalaus, kuten puukirkkojen seinäpinnoille useimmiten on.
Maalaussarja esittää ilmeisesti apostoleja, kyseessä on siis todennäköisesti niin sanottu credo-sarja. Tämä on "useimmiten maalausten kokonaisuus, jossa 12 (tai 13) apostolia lausuu kukin järjestyksessä oman osuutensa apostolien uskontunnustuksesta" (Hiekkanen 2007, s. 613). Alla esimerkkikuva apostoleista, kuvassa mahdollisesti vasemmalla Johannes ja oikealla kenties Bartolomeus.
 |
| Grisaille-maalauksia Elimäen kirkon seinässä. |
Lisäksi apostolikuvien ympärillä on ollut koristemaalausta, muun muassa hieno friisi eli vaakasuora koristenauha, joka näkyy allaolevassa kuvassa. Seinien alaosissa on ollut ajalle tyypilliseen tapaan maalattu draperia eli verhokangasjäljitelmä.
 |
| Ikkunan vieressä olevaa koristemaalausta, jossa näkyy myös friisinpätkä |
Aiheesta yhden gradun on jo tehnyt Eeva Viljanen vuonna 1980. Tällöin keskiössä oli teosten tekijä, Valentin Betge (k. 1691), joka toimi konterfeijarina eli kiertävänä maalarina Viipurista käsin. Viljasen gradu on tehty Helsingin yliopistoon Lars Petterssonin ohjauksessa, ja työn tarkastajana on ilmeisesti toiminut Kalevi Pöykkö Jyväskylän yliopistosta, sillä hänen nimensä on kirjoitettu mikrofilmatun gradun kansilehdelle. Työssä käsitellään jonkin verran myös kirkkoa kokonaisuutena, mutta keskiössä on nimenomaan Betge - työn nimeä myöten, joka kuuluu näin: Valentin Betge - kirkkomaalari ja konterfeijari. Oma tulokulmani aiheeseen on kuitenkin hieman toinen, ja Viljasen työ tarjoaakin hienon pohjatyön omalleni.
Työn edetessä minua ovat alkaneet kiinnostaa niin lahjoittajakysymykset kuin paikallishistoriakin, sekä aateliston asema ja elämäntyyli 1600-luvulla Ruotsin suurvalta-ajalla. Myös balttiaatelin rantautuminen Suomeen tuona aikana kiinnostaa minua. Mutta työni keskiössä on kuitenkin tuon ajan kirkkomaalaustaide, teenhän työtäni taidehistorian alueella.
Viitteet
Hiekkanen, M 2007: Suomen keskiajan kivikirkot. SKS
Viljanen, E 1980: Valentin Betge - kirkkomaalari ja konterfeijari. Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti