Elimäen kirkko

Elimäen kirkko tarjoaa jo rakennuksena sinällään haasteita, sillä esimerkiksi sen rakennusajankohtaa ei ole pystytty pitävästi määrittämään. Elimäellä on ilmeisesti ollut ainakin 2 tai jopa 3 kirkkoa. Kaikki rakennettiin puusta, mistä syystä myös ensimmäinen kirkko tuhoutui. Se oli pystyssä viimeistään vuonna 1571 ja sijaitsi ilmeisesti noin sadan metrin päässä nykyisestä; sen lahonneita jäänteitä oli näkyvissä vielä 1760-luvulla (Oksanen 1985, s. 65).

Nykyisen kirkon paikalla oli ilmeisesti kirkko jo aiemmin, joka olisi mahdollisesti rakennettu jo vuonna 1638 (esim. Oksanen 1985, s. 141-142). Toisinaan on väitetty, että juuri tämä nykyinen kirkko olisi rakennettu jo tuolloin. Tämä tekisi kirkosta ilmeisesti ensimmäisen Suomeen rakennetun puisen ristikirkon. Todennäköisempänä rakennusvuotena yleisesti pidetään kuitenkin vuotta 1678 (Oksanen 1985, s. 140-143). Toisaalta on myös esitetty, että kirkko olisi vuonna 1678 muutettu pitkäkirkosta ristikirkoksi (Oksanen 1985, s. 143).

Kirkon sisäkattoon on maalattu teksti: "Tämän kirkon rakennutti Petter Loman 1678". Kyseessä on 1800-luvulla tehtyjen suurten korjaustöiden aikana tehty maalaus, joka korvasi katossa aiemmin olleen ruotsinkielisen, vastaavan tekstin: "Denna kyrkans byggmästare är Petter Loman 1678" (Oksanen 1985, s. 140). Alla kuva nykyisestä tekstistä.

Elimäen kirkon rakennuttamisesta kertova teksti kirkon kattoholvissa.

Kirkon myöhempää rakennusajankohtaa puoltaa myös se, että kirkon esikuvana pidetään yleisesti Tukholmaan vuonna 1656 rakentamaan aloitettua Katariinan kirkkoa, jota tosin rakennettiin hyvin pitkään; se valmistui vasta vuonna 1696 (Oksanen 1985, s. 141). Tätä kirkkoa pidetään periaatteessa esikuvana kaikille Suomen tuona aikana rakennetuille ristikirkoille. Alla linkki Susanne Steniuksen ottamaan kuvaan Katarinan kirkosta.

http://www.susannestenius.se/Kyrkor_Sverige/Katarina_Kyrka_01_2009-10-31.JPG

Elimäen kirkon rakennushistoria on siis hieman hämärän peitossa, eikä asiaan ainakaan toistaiseksi ole saatu lopullista selvyyttä. Osa juuri tuon ajan tuomiokirjoista ja kirkonkirjoista puuttuu. Mutta millainen nykyinen kirkko on?

Elimäen kirkko on siis puusta rakennettu ristikirkko. Tämä tarkoittaa, että sen pohjakaava on ristin muotoinen, tässä tapauksessa kyseessä on tasavartinen risti. Se on ajalleen tyypillinen: 1600-luvulla rakennettiin pääosin kirkkoja puusta, ja vain kuusi kivestä, sillä ajat olivat varsin köyhät, eikä aatelistokaan, joka muutoin tuona aikana teki paljon kirkollisia lahjoituksia, rakennuttanut kuitenkaan kivikirkkoja Suomeen, ja suurin osa muistakin lahjoituksista suuntautui nykyisen Ruotsin alueelle. Ristikirkko tyyppinä yleistyi 1600-luvun lopulta 1700-luvulle. Myöhäisimmin tämä kirkkotyyppi rantautui Pohjanmaan alueelle, missä oli vahva pitkäkirkkoperinne. Myös kirkkojen rakentajat ja niiden maalarit olivat Pohjanmaalla yleensä paikallisia. Muualla maassa nämä kirkkojen tekijät tulivat etenkin vielä 1600-luvulla muualta, kuten esimerkiksi Elimäen kirkon Viipurissa toiminut Valentin Betge, jonka arvellaan olevan joko ruotsalaista, saksalaista tai liiviläistä alkuperää. Kirkon rakennusmestari Petter Lomanin taustaa ei tunneta, mutta tiedetään, että hän on rakentanut ainakin tapulin ja mahdollisesti myös kirkon Padasjoelle vuonna 1669 sekä muistaakseni kirkot kahteen muuhunkin paikkaan, jotka olen unohtanut, eli tieto pitää etsiä uudelleen. Muuten tästä kirkonrakentajasta ei paljoa tiedetä.

Kirkon nykyinen väritys on vasta 1800-luvun lopulta; kirkko on alunperin ollut punamullalla maalattu. Punamultaväritys oli 1600-luvulla ja vielä 1700-luvullakin suuressa muodissa, mutta vähitellen muoti tietysti muuttui ja vaaleanharmaa väritys tuli muotiin - tästäkin luin jostain, mutta mistä, sen olen unohtanut ja tieto pitää kaivaa uudestaan esiin. Alla kuva Elimäen kirkosta nykyasussaan.

Elimäen kirkko edestä.

Viitteet
Oksanen, E, 1985. Elimäen historia. Anson Oy.

Kirjallisuutta aiheesta
Ahokas, H.2001. Elimäen syntysijat ja vanhin kirkko. Kymenlaakson maakuntamuseo, Kotka.
Klemetti, H. 1927. Suomalaisia kirkonrakentajia 1600- ja 1700-luvuilla. WSOY, Porvoo.
Kokkonen, H. 1931. Elimäen pitäjän historia. 2, Kirkolliset, kunnalliset ja sivistykselliset laitokset sekä hallinnolliset, oikeudelliset ja taloudelliset olot. Elimäki: Elimäen kunta
Pettersson, L 1989. Ristikirkot. ARS 3, Otava. s. 242-338
Viljanen, E 1980. Valentin Betge - kirkkomaalari ja konterfeijari. Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto
Ylönen, A.1978. Elimäen kirkon syntyvaiheita. Elimäki: Elimäen seurakunta